Takaisin

BLOGI: ELÄMÄÄ HALLITUKSEN JÄSENENÄ, OSA 1

On aika jatkaa blogisarjaamme, jossa esittelemme luottamustoimijoidemme arkea! Nyt vuorossa hallituksen jäsen Julia.

 

2018 vappu, siitä alkaa tämä tarina. Oltiin opiskelijaystävien kanssa viettämässä kivaa iltaa ulkona ja opiskelijaystäväni päätyivät keskustelemaan tuntemattoman henkilön kanssa. En jaksanut keskusteluun hypätä kesken kaiken, joten pitäydyin sivulla kunnes kuulin ”Julia! Tällä äijällä on asiaa ja meistä tuntuu, että se haluaisi puhua sun kaa ennemmin kun meidän”. Noh, asia mistä siellä oli keskusteltu oli edustajistovaalit. 

Emmin pitkään pitäisikö lähteä mukaan vai nyt vaan keskittyä siihen kouluun, jonka kanssa oli jo valmiiksi raskasta. Päätin että kokeillaan nyt vähän kepillä jäätä, että tuskin mä mitään ääniä oikeesti saan. Opiskelijat päättivät kumminkin toisin ja keräsin 3. eniten ääniä Helgan edustajistovaaleissa. Fiilis oli mahtava ja imaisi mukanaan. Olin puhtia täynnä. Tämän jälkeen koitti edustajiston järjestäytymiskokous, jossa extempore päätin (ja kun sanon extempore tarkotan sitä. Soitin mun sen aikaiselle pomolle, että joudun lopettamaan työt, sillä mut oli juuri valittu hallituksen jäseneksi meidän opiskelijakuntaan) , että ei tää riitä mulle. Kiitos edustajiston varapuheenjohtajalle, joka kannusti ja tuki mua hakemaan hallitukseen.

 

Mitä ihmettä mä sitten oon tehnyt vuoden 2019 hallituksessa. Toimin Pata-tiimissä, eli palvelut ja tapahtumat-tiimissä. Tarkemmin ottaen oon ollut vastuussa tutorointiin liittyvistä asioista yhdessä mun aisaparin Joonan kanssa, jota ilman en varmaan ois pystynyt puoliinkaan jutuista. En millään pysty luettelemaan joka ikistä asiaa, joita on tutorointivastaavana tullut tehtyä, mutta yritetään kummiskin. 

Aloitetaan nyt vaikka kuukausittain toistuvalla asialla nimeltään tutorjaostot. Tutorjaostot ovat vastuututoreille tarkoitettuja vertaistukitapaamisia, joissa käsitellään tulevan ja menneen kuukauden asioita. Nämä tutorjaostot ovat olleet yksi mieleisimmistä tehtävistä, sillä siellä ilmapiiri on ollut aina avoin ja tukea antava. Sitä paitsi tunteista puhuminen on parasta, mitä maa päällänsä kantaa. 

Tutoreiden rekrytointi, haastattelut, iltakoulutukset ja leirit veivät mut ehdottomasti mun epämukavuusalueelle. Nimittäin excel… Tuo iki ihana viholliseni. Sitä on tullut pyöriteltyä muutamaan otteeseen ja ehkä uskallan jo itsellenikin myöntää, etten pelkää sitä ihan niin paljon nykyään. Johtunee tosiaan niistä varmaan lähemmäs 30 tuntisista treffeistä, joita ollaan tän vuoden aikana harrasteltu. Uusien tutoreiden valinnat ja koulutukset ovatkin ne, jotka mua työllistivät eniten keväällä.

On sitä tullut kaiken muunkin parissa puuhasteltua kun vaan tutoroinnin. On ollut tapahtumien järjestelyä, strategian valmistelua ensi vuodelle, budjettien pyörittelyä, degree campin suunnittelua ja toteutusta, kokouksia muiden pääkapunkiseutujen opiskelijakuntien kanssa, rastien pitämistä tapahtumissa, jäsenpalvelua sekä Helga pointilla että internetissä, koulutuksissa istumista, sponsorointisähköpostien väsäilyä, kansainvälisten koordinaattoreiden tapaamista sekä tottakai ihan vain niitä ihmisten kohtaamisia, jotka mut alunperinkin vetivät mukaansa.

 

Pelkästään tällä viikolla, kun tätä blogitekstiä kirjoittelen on tullut tehtyä vaikka ja mitä. Tälläinen viikko-ohjelman paljastus antaakin jo paljon osviittaa siihen, kuinka paljon tämä vaatii ja antaa, jos vain uskaltaa antautua sille kokonaisvaltaisesti. 

Maanantaina suuntasin aamusta Porvooseen haastattelemaan tulevia Porvoon vaihtarivastuututoreita siinä vierähti muutama tunti ja vauhdilla takaisin meidän viikottaiseen pata palaveriin.

Tiistaina tulin toimistolle aikaisin, jotta kerkeän kirjoittamaan hyvinvointivuodenkampanjaan kuuluvat somepostaukset valmiiksi ja siitä jatkoin haastattelemaan uusia vastuututoreita Pasilan päässä. 

Keskiviikkona suunniteltiin Joonan kanssa vastuututorien koulutus kuntoon ja purin omaa to do listaani. Päätin päivän kokoukseen kansainvälisten koordinaattoreiden kanssa.

Torstaina suuntasin jälleen aamulla Porvooseen ja haastateltiin viimeiset vastuututorit. Osallistuin Porvoossa myös #OpiOppimaan-webinaariin ja siitä jatkoin vielä suoraan kisakatsomoon samasta aiheesta. Matkasin bussilla takaisin Pasilaan, jossa kuvattiin paneeli liittyen marraskuun hyvinvointikampanjateemaan. 

Perjantaina oltiin varattu aamu toimiston, kitchenin ja loungen siivoukseen lähestyvän liittokokouksen vuoksi. Tästä jatkettiin ostamaan kaikki, mikä toimistolta oli loppu kahvista ilmastointiteippiin. Viimeisimpänä oli työnohjausta, joissa käytiin läpi prosesseja joita on käynnissä tällä hetkellä ja niiden plussia ja miinuksia ja viritettiin keskustelua niiden kehittämisestä.

Viikonlopuksi suuntasin vielä Vaasaan VAMOKin vuosijuhlille edustamaan Helgaa. 

 

Suurimpana yllätyksenä on ehkä tullut, miten paljon kaikki toimijat antavat omalle toiminnalleen ja miten paljon tekevät periaatteessa esirippujen takana. Toimistolle aluksi tullessani kuvittelin harhaluontoisesti ”noh mä duunaan nää mun postaukset ja lähen himaan” sieltä kun löytyy aina extratekemistä, joka on kaikkien toimistolaisten yhteisvastuulla. Siivoamista, sähköposteja, opiskelijoiden kysymyksiin vastailua, kaupassa käyntiä ja rehellisesti oikeastaan mitä vaan saattaa tulla vastaan. 

Tämän toiminnan yksi parhaista, että huonoimmista puolista on, että toimijat yleensä vaihtuvat joka vuosi. Hallitushaku on aukeamassa kovaa vauhtia ja se ilahduttaa, sekä kauhistuttaa tosi paljon. Voin käsi sydämellä sanoa, että tämä vuosi 2019 on ollut yksi elämäni parhaista vuosista, mutta helposti myös hektisin. Kevät varsinkin oli hektistä aikaa ja välillä tuntui, että liikunta, ystävät ja oma vapaa-aika ovat vain jotain suttuista muistoa, että onko niitä edes ikinä ollut. Tilalle on kumminkin tullut uskomattoman läheiseksi muodostunut toimistoporukka, joka on ollut se suurin tsemppari koko vuonna. Meidän toimistolta ei ole itkua, naurua ja rakkautta puuttunut!

Jos olet edes hetkeä miettinyt lähteväsi mukaan voin sanoa vain, että TEE SE! Niin mäki tein ja en vaihtaisi hetkeäkään.

 

Sydämellisin terveisin,

Julia Tuuri

Helgan hallituksen jäsen 2019