Takaisin

#opiskelijanturvana blogi: Eurostudent opiskelijatutkimus

 

Eurostudent on opiskelijatutkimus, jolla kartoitetaan korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, liikkuvuutta, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Tietoa kerätään samanaikaisesti 30 euroopan maassa korkeakoulupolitiikan, korkeakoulujen ja tutkijoiden käyttöön

Eurostudent opiskelijatutkimus selvittää suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden elämään ja opiskeluun liittyviä tekijöitä, se suoritettiin keväällä 2016 kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui yli 7300 perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tutkimuksen tuloksista raportin sekä aiheisiin syventyvän artikkelisarjan. Raportti kuvaa  Suomessa opiskelevia korkeakouluopiskelijoita ja heidän
elämäntilanteitaan, kertoen esimerkiksi opintoihin hakeutumisen poluista, taloudellisesta tilanteesta, opintoihin ja töihin käytetystä ajasta ja tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia tarkastellessa nousee esiin muun muassa opiskelijoiden vanhempien koulutustausta, joka kuvaa esimerkiksi koulutuksen periytyvyyttä. Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto. Yliopisto-opiskelijoista 38 prosentilla ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 21 prosentilla ainakin toisella vanhemmalla on ylempi korkeakoulututkinto tai lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Yksi hienoimpia tutkimuksen keskeisiä tuloksia on opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa ja opiskeluympäristöihinsä.  Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat opiskeluympäristöön kuten opetustiloihin, rakennuksiin, kirjastoon ja tietokoneisiin, jopa 82 prosenttia opiskelijoista oli näihin tyytyväisiä. Opetuksen laatuun on tyytyväisiä 76 prosenttia opiskelijoista ja opetuksen sisältöön 71 prosenttia.

AHOTin ja työn opinnollistamisen ollessa pinnalla on myös mielenkiintoista tietää kuinka moni opiskelijoista on hakenut aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista korkeakoulussa ja miten prosessi on toiminut. Korkeakouluopiskelijoista lähes kolmannes (31%) on hakenut aiemmin tai muualla hankitun osaamisensa tunnustamista korkeakoulussa. Hakeneista reilu puolet (57 %) sai hyväksiluettua kaiken tai lähes kaiken hakemastaan ja yhteensä 83 % sai hyväksiluettua vähintään puolet hakemastaan.

Suurin osa opiskelijoista kokee, että heidän opintonsa ovat edenneet tavoitteidensa mukaisesti, merkittävin syy opintojen hidastumiseen on ollut työnteko opintojen ohessa. Korkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia kokee opintojensa edenneen tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelijoista 29 prosenttia kokee että opinnot ovat edenneet omia tavoitteita hitaammin. Merkittävimmät syyt hitaaseen etenemiseen olivat toimeentulon järjestäminen, oma asenne opintoja kohtaan tai opintojen vaativuus. Opiskelijat, jotka käyttävät opintoihin aikaa yli 20 tuntia viikossa, pysyvät mielestään hyvin itse asettamissaan opiskelutavoitteissa; 68 prosenttia ilmoittaa tavoitteiden täyttyvän.

On myös erittäin positiivista että suurin osa korkeakouluopiskelijoista suhtautuu luottavaisesti tulavaisuutensa ja kokevat, että omalla alallaan on hyvä työllisyystilanne. Kolme neljästä (73 %) suomalaisesta korkeakouluopiskelijasta suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Kaksi kolmesta opiskelijasta (63 %) arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne. Niiden opiskelijoiden osuus, jotka uskoivat työllistyvänsä jo vuoden sisällä valmistumisesta, oli 71 prosenttia kaikista opiskelijoista.

Tutustu Eurostudent IV tutkimukseen ja sen keskeisiin tuloksiin näiden linkkien kautta.

Raportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf

Artikkelisarja: http://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset